Rabbit Glow - vegaaninen kosmetiikkablogi

lokakuuta 2015 | Rabbit Glow - vegaaninen kosmetiikkablogi

Lokakuun loppuneet '15

30. lokakuuta 2015

Lokakuuta on enää pari hassua hetkeä jäljellä, ja jälleen olisi aika tarkastella kuukauden kosmetiikan jätekuormaa! Lähestyvän marraskuun huomaa muuten viimeistään siitä, että blogikuvia ei niin vain napsitakaan enää ilta-aikaan luonnonvalossa noin vain...

Faith In Naturen Pineapple & Lime-shampoo oli oikein kelpo rasvoittuvallekin hiuspohjalle, mutta olisin arvostanut hieman enemmän riittoisuutta. Purkki ei lennä roskiin, vaan jemmaan sen, sillä esimerkiksi Ekolossa on sille täyttömahdollisuus.

Giovannin Smooth as Silk-hoitoaine oli taas kuivien hiusten suosikki, todella tehokas hiusten elvyttäjä. En oikein pidä Giovannin purkkien kulmikkaasta ergonomiasta, mutta muutoin aine jätti hiukset todellakin smooth as silkiksi. Giovannia löytyy muuten Suomestakin, Heluna Shopista.




Lifehairin Bio Rich-putsari toimi hyvin silmämeikkin putsaajana, vaikka vaahto onkin alun perin tarkoitettu kasvoille. Blogiin on muuten tulossa lähiaikoina lisää Lifehair-arvioita - vai sanoisinko Lh Beauty-arvioita, sillä merkin brändi on nimetty uudelleen.  

Acure Organiscin puhdistugeeli oli niin ikään kelpo putsari, joskin loppuvaiheessa tuoksu alkoi vähän kuvottamaan jostain syystä, joten tämä jäi kertakokeiluksi.



Juice Beautyn purkkejakin on vilahdellut blogissa jo aiemmin. Näytekokoinen CC-voide oli sopivaa sävyä, mutta turhan liukas ja sopimaton yhtään kiiltoon taipuvaiselle iholle. Puhdistavan ja ärtyvää ihoa hoitavan Blemish Clearing-seerumin tarkempi arvio löytyy täältä.



Ja sokerina pohjalla pari lootan pohjalle pyörinyttä ripsaria, joita en ole saanut aikaiseksi heittää pois. Sinisessä pakkauksessa oleva The Body Shopin Big&Curvy Waterproof oli ehkä järkyttävin maskara ikinä: ripsissä se näytti kyllä hyvältä, mutta ei meinannut poistua niistä millään. Tämä jäikin harmillisesti käyttämättä, sillä yksi jynssäysoperaatio punoittavine silmineen oli tarpeeksi. Tätä todella vedenkestävää ripsaria ei muuten edes Suomen Body Shopeista löydy, joten sen välttely on aika helppoa.

Urban Decayn Lush Lash oli puolestaan toinen ääripää: varisematon, selkeästi volymisoiva, erotteleva ja kaikin puolin järkevä vegaaninen ripsari. Kuitenkin heti kun olin löytänyt tämän ihmeripsarin, sen valmistus lopetettiin. Hylsy oli varmaan jäänyt nostalgian vuoksi jemmaan...


Sivellinsuosikit 2.0 | vegaaniset siveltimet

24. lokakuuta 2015

 *Postaus sisältää mainoslinkkejä

Mineraalimeikkien uskollisena ystävänä olen innostunut laadukkaiden synteettisten siveltimien maailmasta, joiden saatavuus onkin ollut reippaasti kasvamaan päin. Kokosin muutaman viime aikoina eniten käyttämäni siveltimen, ja jälleen tässä blogissa satelee pisteitä tuttujen mineraalimeikkivalmistajien laariin.

Kauneusmessuilta ostamani Everyday Mineralsin Flat Top on perinteisistä kabukeista poiketen tasapäinen mineraalimeikkipohjan levitykseen tarkoitettu kompakti sivellin. Vaikka sivellinosa (tai varsikaan) ei ole järin massiivinen, Flat Topilla on saanut kätevästi hyvin peittävänkin lopputuloksen. Tekniikkaa piti ensin hieman hioa, sillä tasapäistä ei varsinaisesti voi pyöritellä yhtä sutjakkaasti kuin kabukeja. Lyhyillä vedoilla mineraalit saa hyvin "työnnettyä" ihoon ilman pölisevää puuteripilveä. Nopeasti muotoonsa palautuva harjas on pehmeä, mutta ei kaikista kokeilemistani pehmein, ja ehkä muotonsakin vuoksi tasapäinen sivellin ei voi olla täysin "pumpulinen".

Edit: toimimattomia linkkejä korjattu.


Suosikkisiveltimet 2.0 - vegaaniset siveltimet 


Söpö ja pieni Baby Flat Top-sivellin tuli aikoinaan aiemman Everyday Mineralsin tilauksen kylkiäisenä. Nimensä mukaisesti sivellin on miniversio tasapäisestä siveltimestä. Vaikka pikkuruinen koko huvitti aluksi, beibisivellin on ollut kätevä treenikassissa mukana, ja se ajaa asiansa myös mineraalipohjan levityksessä.

 Iso sivellin vie voiton kätevyyden ja ajankäytön suhteen, mutta miniversiolla olen saanut työstettyä tarkemmat alueet, kuten nenänpielet. Molemmissa EDM:n siveltimissä pari karvaa sojottaa muita pidempänä, mutta tästä on ollut lähinnä kosmeettista haittaa tarkkasilmäiselle, sillä karvat ovat pysyneet tiukasti kiinni siveltimessä ilman varisemista. Everyday Mineralsia saa nykyään jo ihan Suomestakin, merkin omasta nettikaupasta, jonka valikoimassa on jo parisenkymmentä sivellintä sekä kasvoille että silmille. Kokemukset muistakin EDM:n siveltimistä kiinnostaisivat, huikkaathan kommentteihin, jos sinulla niitä on! :)


Lily Lolon Powder Brush*-puuterisivellintä olen käyttänyt viimeistelemään mineraalimeikkipohjan kevyellä viimeistelypuuterin sipauksella (joka niin ikään on EDM:n), tai kiinnittämään nestemäisen meikkivoiteen puuterilla. Siinä missä tasapäiset siveltimet ovat kyllä pehmeitä ja miellyttäviä, tämä  on puolestaan hyvinkin pumpulin pehmeä-sarjaa. Pitkävartinen ja melko isokokoinen suti on ollut aivan eri luokkaa kuin Ecotoolsin pienet puuterisiveltimet, ja tällä isommalla huiskulla olen saanut helpommin tasaisemman jäljen. Pehmoisen taipuisat harjakset palautuvat muotoonsa hyvin, ja pesun jälkeen sivellin vie kuivumisaikaa jopa kaksi päivää.




Silmämeikkisiveltimistä käteen tarttuu useimmiten Lily Lolon kolmikko.



Lolon *kaksipäinen kulmasivellin (kuvassa ylimpänä) on löytänyt paikkansa kätevänä ripsiharjana. Toisen pään kulmavärin levityspää on päässyt jopa hieman leviämään, mutta alunperin kulmaharjaksi suunniteltu ripsivärimäinen harjasosa on puolestaan ollut kätevä ripsivärikökköjen selvittäjä. Kulmavärin levitysosio on viistoinen ja jäykähkö, ja leviämisestään huolimatta sekin toimiva.

*Luomivärisivellin (kuvassa keskellä) on puolestaan ällistyttävän monikäyttöinen. Pitkävartinen sivellin on muotonsa puolesta toiminut niin värien levityksessä, häivytyksessä kuin kulmaluulle highlight-sävyn sipaisussakin. Jos pitäisi valita autiolle saarelle mukaan yksi silmämeikkisivellin (kyllä, todentuntuinen skenaario ;D), se olisi tämä.

*Eyeliner-siveltimen (ylläolevassa kuvassa alimpana) ohut pää on todella kätevä ja tarkka niin luomivärirajausta, geelilineria kuin mineraalirajausvärejä käytettäessä. Toisen pään smudge-häivytysosio ei ole ollut niin paljoa käytössä, mutta sillä saa hyvin pehmennettyä rajauksen linjaa.




Kuvissa näkyvät kulma -ja rajaussiveltimien molemmat päät (keskellä luomivärisivellin, ylhäällä kulmasivellin ja alhaalla rajaussivellin). Ja tuttuun tapaan mainittakoon vielä, että Lily Loloni hankin useimmiten joko *Biodellystä tai Pretty.fi:stä.



Suki-testailua

22. lokakuuta 2015

Ihoni ilahtuu järeämmin hoitavista, mutta kuitenkin tarpeeksi hellävaraisista hoitotuotteista, joten luonnonkosmetiikkamerkki Sukin testailu on ollut lähinnä ajan (ja budjetoinnin) kysymys. Suki on oman ainesosateknogiansa kehittänyt yhdysvaltalainen sarja, jonka tuotteet perustuvat vahvoihin kasviperäisiin aktiiviaineisiin. Itselleni tuli mieleen eräänlainen "luonnonkosmetiikan Dermalogica" Sukista kuullessani, sillä merkki painottaa vahvasti ihonhoitotuotteidensa funktionaalisuutta ihon kunnon parantamisessa. Suki on myös patentoinut eri iho-ongelmille suunnattuja ainesosayhdistelmiään, ja näiden pohjalla on toimia hoitavasti, häiritsemättä ihon luontaista toimintaa.



Exfoliate Foaming Cleanser on sitruunan tuoksuinen vaahtoava sokerikuorinta, joka lupaa samalla puhdistaa, siloittaa ja kirkastaa ihoa. Purnukasta kaavittava aine vaahdotetaan kädessä pienen vesitilkan kanssa, ja pyöritellään kasvoille (ja huuhdellaan. ;)). Konsepti on siis vähän jännä ja outo, ja tuotteen kuorivuutta voi säädellä itse- mitä enemmän vaahdottaa, sitä enemmän sokerit liukenevat veteen. Parin ensimmäisen kokeilun jälkeen olin jo heittämässä purkkia mappiin ö, sillä jätin kuorivuusasteen melko "raastavaksi", ja tuloksena hipiään nousi lisää epäpuhtauksia - tämän kun piti niitä juuri vähentää! Oliko tämä nyt se kuuluisa uusien tuotteiden kohdalla tapahtuva puhdistusreaktio..? 




Sinnikkäästi kuitenkin kokeilin ainetta vielä uudelleen miedompana, jonka jälkeen saatoin jo ihastella puhdasta ja tasaisemman tuntuista ihoa.  Alkujärkytyksen jälkeen olenkin tykännyt sokerimössöstä, sillä se on hyvin riittoisaa, ja jättää nassun todellakin pehmeäksi ja puhtaaksi. Aktiiviaineina AHA-hapot, riisijauhe sekä sitruunahappo on suunnattu sekä syväpuhdistamaan että kuorimaan ihoa, ja sokerikuorinta on suunnattu kaikille paitsi kystiselle akneiholle sekä rosacealle. Suosittelisinkin tätä erikoista multituotetta etsivälle, ja ainakin itselläni 30 ml:n edullisempi testerikoko on ollut hyvin riittoisa. Sokeripohjainen aine toimii muuten myös huulikuorintana, joka ei suuhun vahingossa eksyessään maistu kitkerältä...
 

Concentrated Clarifying Toner, rauhoittava kasvovesi, on ympätty täyteen ainesosia, joita olen aiemminkin suosinut hyvin tuloksin.  Muun muassa tulehduksia, aknea, rosaceaa ja ihon punoitusta hoitamaan suunnatun suihkeen aktiiviaineina toimivat pajusta uutettu salisyylihappo ja antioksidanttinen c-vitamiini. Kasvovesille epätyypilliseen tapaan suihkeessa ei ole laisinkaan vettä sellaisenaan, ja Suki on käyttänyt "pääraaka-aineena" veden sijasta ruusuvettä...! Kuin myös rauhoittava kamomilla, puhdistava ja tasapainottava calendula ja epäpuhtauksia nitistävä tea tree ovat suosikkiainesosiani kasvovesien suhteen, joten paperillakin kombo kuulosti hyvältä.

 
Lasipulloon pakatun aineen hinta on kovempi kuin normi-luonnonkosmetiikalla, tai yleensäkään kosmetiikalla jota käytän, joten tähän hintaan odotan myös enemmän toimivia tuloksia (joskin pihinä ostin tämän alesta...). Korkean salisyylihappopitoisuuden ja (sokeri)alkoholin vuoksi pelkäsin hieman pintakuivan ihon kuivumista, mutta sitä ei ole tapahtunut, liekö juuri ruusuveden ansiota. Yhdessä 100% Puren kasvotuotteiden kanssa Sukin kasvovesi on toiminut kaiken kaikkiaan kiitettävästi- epäpuhtaudet ovat selkeästi vähentyneet, ihonsävy on hieman selkeämpi ja t-alueen iho terveempi. Toki en myöskään usko yhden purnukan taikaratkaisuihin, mutta herkistyvä ihoni ilmoittaa myös aika nopeasti, mikäli jokin tuote ei ole se paras mahdollinen. Suki onkin ollut oiva lisä ihonhoitokomboihini, joilta etsin mieluusti selkeästi hoitavia tuloksia. 




Sukia myyvät ainakin eleven.fi sekä Naturelle. Merkki on sekä Leaping Bunnyn että Petan listoilla, ja vegaaneille sopivia tököttejä valikoimassa on runsaasti.

Edit: toimimattomia linkkejä korjattu. Sisältää yhteistyölinkkejä.

Bottega Verde-visiitti

20. lokakuuta 2015

Messuhulinapäivänä tuli kipaistua myös Messukeskuksen ulkopuolella Bottega Verden kivijalkamyymälässä Fredrikinkadulla. Italialaislähtöinen merkki myy päästä jalkoihin ulottuvaa luonnollisempaa kosmetiikkaa suhteellisen edullisin hinnoin, ja onkin kivaa vaihtelua vierailla yhden merkin kivijalkaputiikeissa. Suomen Bottega Verde noudattaa kansainvälisen ketjun konseptia eikä ole listannut tuotteiden ainesosia nettikauppaan. Siispä tämän Italiassa hyvin suositun merkin asioita tarttuu mukaani vain silloin, kun niitä jossain livenä ensin pääsen tutkailemaan (ja tarkistelemaan ainesosalistoja, koska merkki ei ole kokonaan vegaaninen...). Animalian listalla olevan Bottegan purnukoita on voinut viime aikoina bongailla myös joistain apteekeista ympäri maata.



Tykkään vaihdella arkisiakin, päivittäisessä käytössä olevia peruskosmetiikkatuotteita, ja jännät uutuudet tuovatkin mukavaa vaihtelua arkeen (vaikka onhan myös "klassikoille" paikkansa..).  Bottega Verdeltä mukaan lähteneet asiat kuuluvatkin omalla kohdallani tuotteisiin, joita on aina hyvä olla kaapeissa, mutta joista en välttämättä halua maksaa maltaita.

Karhunvatukka-suihkugeeli kuulosti niin herkulta, että tämä noin neljän euron arvoinen puteli valikoitui suihkuhetkien raikastajaksi. Pienen putiikin hyllyissä oli paljon muitakin kivan oloisia suihkugeelejä, mutta koska olen tottunut käyttämään yhden putelin kerrallaan, en santsinut muita varastoon. Miedosti vaahtoavan geelin makea tuoksu muistuttaa etäisesti jotain menneisyyden hedelmäkarkkia ja on melko erottuva. Suihkugeelinä puteli ajaa asiansa; pesee ja raikastaa, ilman narskuvaa kuivattavuutta. Hetkeksi iholle jäävä tuoksu ei muistuta hentoja yrttisiä luonnonkosmetiikan tuoksuja, ja eipä ainesosalista olekaan karhunvatukkamehun lisäksi pelkkiä kasviuutteita pursuileva. Pitkälti aktiivisiin kasviainesosiin luottavalla Bottega Verdellä ei ole käsittääkseni varsinaisia luonnonkosmetiikkasertejä, vaikkakin yritys painottaa jonkinasteista luonnollisuutta - mutta synteettisiä aineita ei näytetä täysin myöskään välttelevän.




Talven lähestyessä viljelen käsirasvoja sinne sun tänne, jotta säästyn halkeilevien käsien ikävyyksiltä. Noin yhdeksän euroa maksanut Argan & Iris-käsirasva on kompaktin kokoinen 75 ml:n tuubi kuljetettavaksi käsilaukussa, mutta päiväkäytössä suosin kuitenkin vähemmän tuoksuvia asioita. Illaksi ja yöksi tämä nopeasti imeytyvä voide on ollut hyvä, ja kädet ovat tykänneet hitusen ehkä Urtekramia vahvemmasta vaihtoehdosta. Miinusta tulee vähän siitä, että ensialkuun kädet jäävät vähän liukkaiksi, mutta tämä kalvonomainen tunne poistuu onneksi pian. Kuivat käteni tykkäävät usein argania sisältävistä voiteista, ja ensivaikutelmalta tämäkin on ollut koppurasormilleni hyvä kaveri. Osa käsivoiteen ainesosista on luomuperäisiä.
 

 
Sopivan, ei-kuivattavan saippuan valitseminen tuntuu olevan myös joskus aivan tuuripeliä kuivien käsien parissa kamppailijalle. Isohko karitepohjainen saippua on sopivan puhdistava ilman sormet rutikuivaksi vääntävää fiilistä ja se on sopinut hyvin toistuvaan käsienpesuun. Saippua pohjaakin kosteuttavaan karitevoihin ja öljyihin. Mausteisen vivahteinen tuoksu oli paketin avaamisen jälkeen melko voimakas, mutta tuoksu tuntuu myös haihtuvan melko nopeasti. Olen aika kranttu uusien tuoksujen suhteen ja lemppareitani ovat toki hedelmäisen raikkaat asiat. Ehkäpä näin saippuapala kerrallaan opin tykkäämään vahingossa tällaisista jostain syystä joulun mieleen tuovista tuoksuista. ;)



Onko sinulla Bottega Verde-suosikkeja, tai onko merkki ehkäpä uudempi tuttavuus..? :)

I Love Me-messuhaalinta

18. lokakuuta 2015

Viikonlopun I Love Me-messut olivat kohdallani yhden päiväreissun mittaiset hulinat. Jostain syystä en kahminut messuilta kaksin käsin kaikkea, vaikka vegaani-ok-kosmetiikkaa olikin ihan hyvin tarjolla, vaan keskityin lähinnä ennalta mietittyihin ostoksiin. Samoin ruuhkaisuus oli ajoittain niin runsasta, että messuväsymyksessä energia ei riittänyt enemmän pohtimista vaativiin ostopäätöksiin. Olenkin enemmän nettishoppailija, vaikka toki tuotteiden hiplailu paikan päällä on aina myös kivaa. Valokuvia oli myös tarkoitus ottaa enemmän (ja tarkemmin), mutta tungoksessa oli mukavampaa pitää kamera laukussa. 


Messujen mukavin ylläri oli varmastikin kokonaan vegaanisen mineraalimerkin Everyday Mineralsin ständi. Brändi on vasta äskettäin rantautunut Suomeenkin, ja hykerrellen hypistelin merkin purnukoita ja siveltimiä. Olen aina aiemmin tilaillut usein Everyday Mineralsin meikkejä jenkeistä, mutta jes, nyt ei enää tarvitse odotella viikkotolkulla (ja käyttää paketteja tullissa)! Hinnatkin olivat hyvin kohdillaan (esim. meikkipuuterit maksavat 19,9 €), ja messuilla oli tämän päälle vielä kombotarjouksia. Mukaan lähti Matte-mineraalimeikkipohja sekä Flat Top-sivellin, joista molempia olinkin mennyt messuille etsimään. 365 Days With Ida- blogin Ida opasti oikean sävyn etsimisessä, ja eniten mukanani ollutta Barefaced Beautyn Innocent-meikkipuuterin sävyä muistutti Golden Ivory. Sävyt näyttivät rinnakkain hyvin samankaltaisilta, toivottavasti Golden Ivory myös mätsää nassuuni hyvin. Everyday Mineralsin valikoiman kehittymistä voi seurata esim. Facebook-sivulla, ja valikoima on kuulemma täydentymässä vielä mm. lopuillakin siveltimillä.



Muitakin kivoja löydöksiä tein Luonnollisesti-puolelta, jonka kosmetiikkaständit keskittyivät luonnonkosmetiikkaan. Hipsin myös Aubrey Organicsin pisteelle, josta mukaan nappasin kuiville hiuksille suunnatun Honeysuckle Rose-hoitoaineen, josta pari vuotta sitten tykkäsin todella paljon, mutta en ole saanut aikaiseksi hankkia sitä uudelleen. Kaupan päälle sain kirkkaan Clear-huulikiillon (joka on ainoa vegaaninen Aubreyn huulikiilloista) sekä näytteen toisesta hoitoaineesta. Huulikiiltotarjous olikin hauska sattuma, sillä olinkin jahkaillut myös sen hankkimista jo tovin.




 ZAOn pisteellä oli myös ruuhkaisaa, ja mukaani lähti sekä kynnenkovettaja-aluslakka että syksyinen Plum-kynsilakka. Kynsilakathan eivät ole luonnonkosmetiikkaa, mutta 5-free kylläkin. Hypistelin tovin myös esimerkiksi uuden syyskokoelman tyylikkään sinistä rajauskynää ja luomivärejä. Syyskokoelman valikoimassa oli myös mm. valkoinen kajal-kynä sekä kulmavärejä!



Kivoista pienikokoisista jutuista hankin Hurrawin yöhuulivoiteeksi suunnatun Moon Balmin, jossa häivähtää lempeä laventelin tuoksu.

Bellápierren ständille menin etupäässä kyselemään luomiväripaletteja, niitä kun on merkin valikoimassa pari vegaanillekin sopivaa (ei-punasävyisiä, koska karmiini). Näitä ei kuitenkaan ollut messuilla mukana, mutta mukaan lähti hohtopuuteri sävyssä Varooka. Kyseessähän on jauhemainen, mineraalipohjainen multituote, jota itse ajattelin kokeilla luomivärinä. Kokeiltuna sävy näyttää hyvin pigmenttiseltä, kuten mineraaleilta toki odotankin... Bellápierre on ollut pitkään himotuslistallani, ja messuilta jäikin kutina tutustua sarjaan enemmänkin.



Messuilla kierrellessä tutkailin myös muun muassa Dermalogican tuotteita, mutta ruuhkaisuus sekä myyjien jatkuva varattuna oleminen eivät sitten houkutelleet hankintoihin. Twistbe:n pisteellä tutkailin myös Balm Balmin purnukoita, kun niihin kerrankin törmäsin, mutta sarjan kokeilut jäävät vielä odottamaan otollisempaa hetkeä.

Edit: toimimattomia linkkejä korjattu. 

Uusi dödötuttavuus Soapwalla

14. lokakuuta 2015

Olen viime päivinä testaillut itselleni hyvin epätavallista tuotetta, nimittäin luonnollista ja alumiinitonta dödöä. Toimivan ja vegaanisen deodorantin löytäminen on ollut sen verran mutkainen tie, että olen turvautunut useimmiten alumiinillisiin versioihin, vaikka olen salaa haaveillut toimivan alumiinittoman deodorantin löytymisestä. En siis ole vältellyt alumiinia kovin tarkasti, mutta pyrin suosimaan kosmetiikkakuormassani mahdollisuuksien mukaan usein vähintäänkin varmuuden vuoksi niitä luonnollisempia vaihtoehtoja. Kerrattakoon vielä, että kokeilemieni alumiinittomien deodoranttien tehot eivät ole olleet useinkaan toivottavalla tasolla, vaikka olen antanut dödöille aikaa "sopeutua" kuten usein niiden suhteen suositellaan (esimerkiksi Urtekramin ekodödöt ovat toimineet lähinnä kotona istuskellessa, jos silloinkaan).


Tuote saatu blogin kautta.


Testaamani Soapwallan deodorantti kuuluu ensivaikutelmalta kategoriaan mielenkiintoiset, sillä kyseessä on voidemainen, kainaloon käden (tai spaattelin) kautta siveltävä aine. Täysin vegaanisen yrityksen lähtökohtiin kuuluu valmistaa mahdollisimman vähän ihoa ärsyttäviä tuotteita luonnollisia aineksia hyödyntäen, eikä tuotteissa ole alumiinin lisäksi esim. sulfaatteja tai parabeeneja. Sarja sai alkunsa siitä, kun valmistaja ei löytänyt tarpeeksi hellävaraista kosmetiikkaa autoimmuunisairauden herkistämälle iholleen. Citrus Deodorant Cream sisältääkin luomulaatuisia ja "syötäväksi kelpaavia" ainesosia: raikastajina toimivat kasviperäiset jauheet (maissitärkkelys, kaoliini-savi) ja eteeriset öljyt, jotka yhdessä lupaavat imeä kosteutta ja ehkäistä bakteerien jylläystä. 


Vaikka deodorantti kuulostaa juuri sellaiselta kombolta, joka ei kainaloissani toimisi puolta päivääkään, aines on ollut hyvin positiivinen yllättäjä ja olen säästynyt kainalokatastrofeilta.  Viime päivät olenkin koomisen usein tutkaillut kainalotilannettani, jotta voisin analysoida dödön tarkasti.

Kokonaisarvosanaksi Soapwallan voidedeodorantille annan hyvä:

+ Voide levittyy nopeasti ja siististi, vaikka ei olekaan alkujaan täysin sileää (jauheet saattavat tuntua läpi mikäli ainetta ei notkista käsien välissä)

+ Kestää ilman hajuhaittoja ja lisäilyn tarvetta niin kaupunkipyöräilyt kuin pitkät toimistopäivät (sis.ajoittaista sykkeen nousua, mutta ei puuskutusta)

+ Kestää ihan hyvin myös enemmän sykettä nostavan  lyhytkestoisen (tunnin) liikunnan

+ Vaikka ei varsinaisesti tuki kainaloita, hiki ei ole valunut esim. kristallikivi-dödöilyjen tavoin (kyllä, minusta on hyvin outoa tarkastella hikoiluani näin tarkasti, mutta onhan toimivan dödön löytyminen oikeasti tärkeä asia...)

+ Sitruksen tuoksu on mukavan aito ja raikas (joskin purkista suoraan nuuhkaistuna ei)

Ja pari syytä siihen, miksi dödö ei ole aivan täydellinen:

- Vaatekaupoilla monen vaatekerran kanssa juoksemisen aikana tehot alkoivat hiljalleen pettää - eivät vielä pahasti, mutta en ehkä sipaise tätä heti seuraavalle "shoppailureissulle" 

- Voidemaista ainetta ei toki saa kuin purkista kaivamalla, ja sisäinen hygieniatätini tykkääkin enemmän tököteistä, joita ei oteta suoraan sormin purkista

- Levitys käsien kautta tuntuu aluksi hieman oudolta roll-on-dödöihin tottuneen vinkkelistä



Soapwallan deodorantti on kuitenkin parhaita testaamiani alumiinittomia dödöjä, joten se antaitseekin pienoisen kunniamaininnan.

Sitruksinen deodorantti jää  käyttööni etenkin päiville, jolloin tiedossa on lähinnä normaalia toimistotyötä ja kevyttä liikuntaa.  Huomautettakoon vielä tässäkin vaiheessa, että esimerkiksi pelkät kookosöljyt ja soodat eivät toimi kainaloissani niin yhtään vaikka seisoisin koko päivän paikallani, joten Soapwallan kombossa on selkeästi osattu tehdä jotain oikein myös kovemman hikoilijan näkökulmasta. Dödö ansaitseekin varovaiset suositukseni, joskin onhan se myös hikoilijasta kiinni, miten eri aineet toimivat. Hinta on tosin reippaasti korkeampi kuin millään aiemmin käyttämälläni dödöllä, mutta toisaalta mikäli tämä on juuri se toimiva aines, ostaisin tämän uudelleen jotta rahoja ei tarvitsisi viskoa eri dödökokeiluihin uudelleen. Edit 28.12.2015: uudelleen-sana yliviivattu, sillä se saattaa hämmentää. Virhe oli tahaton, ja pahoittelenkin epäselvyyttä - ostin saman dödön kuitenkin blogin kautta saadun tuotteen loputtua, mutta en siis "uudelleen". ;)

Soapwallan deodorantteja myy Helsingissä Nudgen tiloissa toimiva Eco Chic, jolla on myös nettikauppa. Bonus-vinkkinä vielä, että Eco Chicin valikoimassa on Matt & Natin todella chic-henkisiä vegaanisia, kierrätysmatskuista valmistettuja laukkuja!
 




Dr Bronner's 18-in-1-monitoimisaippua

9. lokakuuta 2015

Ihmeellisessä maailmassa niinkin arkinen asia kuin saippua voi nousta eräänlaiseen kulttimaineeseen. Jo 1940-luvulta toiminut Dr Bronner's on löytänyt viime vuosina tiensä myös suomalaisten jälleenmyyjien valikoimiin, ja tämän eettisyyteen reippaasti panostavan perheyrityksen saippuat eivät olekaan jääneet vain pienen ekohippipiirin ihastukseksi. Dr Bronner'sin suosituin tuote taitaakin olla ihmetuotteeksi tituleerattu Magic Soap, jolle on listattu peräti 18 eri käyttötarkoitusta. 


Magic Soapin  sanotaan toimivan perinteisen ihonpuhdistuksen lisäksi muun muassa shampoona, yleissiivousaineena, tiskiaineena, vessan siivoukseen, kylpysaippuana, pyykinpesuaineena... Ja myös mm. hampaiden pesuun, mutta sitä en nyt suosittelisi kuitenkaan - kyseessä kun on saippuan makuinen saippua, ja hammaslääkärikin taitaa suositella ihka oikeita hammastahnoja legojen putsaukseen.

Testikappaleeni 18-in-one-saippuasta sattui kirpeän sitruksen tuoksuiseksi. Biohajoava, kierrätysmuoviin pakattu saippua on saanut tuoksunsa luomulaatuisista sitrushedelmäöljyistä, ja saippua koostuu hyvin yksinkertaisista ainesosista. Dr Bronner'sin periaatteisiin kuuluu kerätä ainesosat mahdollisimman ympäristöystävällisesti (ilman synteettisiä kemiallisia torjunta-aineita & luomuna) ja reilun kaupan periaatteita noudattaen. Merkin nettisivuille on kerätty tarkemmin tietoa  ainesosapolitiikasta. Bestseller-saippuoita tehtaileva Dr Bronner's ei ole kuitenkaan kokonaan vegaaninen, sillä huulirasvoista löytyy mehiläisvahaa. 

 

Listattuihin käyttömahdollisuuksiin nähden olen sotkottanut saippuan kanssa hyvin konservatiivisesti, mutta olen kuitenkin tykännyt tuloksista. Pikkuputeli on ollut kätevä etenkin salikassissa, sillä erikseen vartalo -ja kasvosaippuan pakkaaminen vie turhan paljon tilaa. Saippua jättää tosin kasvot narskuvan puhtaiksi, eli putsaustehoja on ehkä liikaakin jatkuvaan käyttöön (tämä ei yllättänyt, koska onhan kyseessä kuitenkin saippua). Ainakin vielä toisinaan pintakuivuuteen taipuvainen ihoni on satunnaista saippuaputsausta kestänyt. Vartalon pesuun miedosti vaahtoava aine on kuitenkin ollut kätevämpi, varsinkin jättäessään miedon sitruksisen tuoksun. 

Niin ikään siveltimet puhdistuvat hyvin sukkelaan tällä tiivisteenomaisella nesteellä, ja pikkupullosta varmasti riittääkin pitkäksi aikaa tavaraa. En uskaltanut kokeilla saippuaa hiustenpesuun, sillä veikkaan että siitä seuraisi selvitystä vaativa takkukasa. Ajattelisin tämän lähes vesimäisesti juoksevan saippuan toimivan kuitenkin hyvin (laimennettuna!) kodin yleisenä puhdistusaineena, why not. Käsienpesuaineeksi en raskinut pikkupulloa uhrata, mutta kokemukseni mukaan puhdasta tällä aineella joka tapauksessa tulee. 

Leaping Bunny-sertifioituja Dr Bronner'sin tuotteita myy esimerkiksi Organicyou.fi ja  *eleven.fi. Riittoisiksi ja eko-reilu-luomu-saippuoiksi 5-12 euron hinnat ovat mielestäni myös hyvinkin siedettäviä. Saippuoita löytyy eri tuoksuissa ja myös palaversioina, ja merkin valikoimassa on myös muun muassa käsienpesuaineita, vartalovoiteita ja sheivausgeelejä. 

Onko sinulla Dr Bronner's-suosikkeja, vai onko merkki kenties vielä uusi tuttavuus..? :) 





Tuote on saatu testiin blogin kautta. Edit: myyntipaikkoja päivitetty. *Sisältää affiliate-linkkejä.

Deep Steepin tuoksuvat vartalosuihkeet

7. lokakuuta 2015

Blogiin on välillä toivottu enemmän juttuja tuoksuvista tuotteista, jotka ovatkin jääneet postausten vähemmistö-osastoon. Pidän toki itsekin kivoista tuoksuista, ja postausideoita pohtiessani mieleeni tuli mielestäni aivan lian vähän näkyvyyttä saanut "kevytparfyymeja" tehtaileva helmi, Deep Steep. Tämä jenkkiläinen pitkän linjan kosmetiikkavalmistajahan tarjoilee omien sanojensa mukaan pientä luksusta arkipäivän rutiineihin ja luottaa hyvin luonnollisiin ainesosiin, vaikka ekosertifikaatteja tuotteilla ei ole. Deep Steepin  moninaiset vartalonhoitotuotteet on jaoteltu erityyppisten eteerisistä öljyistä ja kasviuutteista voimansa saavien tuoksusarjojen alle, joten tuoksuleikittely on sarjan puteleissa hyvinkin se juttu, vaikka varsinaisia parfyymeja se ei valmistakaan.

Grapefruit & Bergamot Body Mist-"tuoksuvesi" on hyvin sitruksinen tuoksu, ja omiaan juuri esimerkiksi suihkun jälkeen kevyen raikkaana, virkistävänä vartalotuoksuna. Täytyy myöntää että ensiksi purkin suulta nuuhkaistuani pelästyin äkkiseltään vahvan greippisen sitruksista tuoksua, mutta ilmaan suihkautettuna tuoksu onkin onneksi paljon lempeämpi. Iholle tasoittuessa aromi ei ole myöskään niin vahva kuin ensivaikutelma antoi olettaa, ja vinkkaisinkin tästä pelkistettyjen ja kevyiden sitrustuoksujen faneille.

En ole oikein tottunut sitrustuoksujen käyttäjä (enkä oikeastaan edes pidä sitrushedelmistä syötynä), ja veikkaan että toiseen yksinkertaiseen tuoksuun yhdistettynä greippi-bergamotti toimisi itselläni kivoiten. Kevyt, luonnonkosmetiikkaan verrattava vartalosuihke ei myöskään kestä iholla parfyymien voimakkuudella, vaan tuoksu hälvenee hiljakseltaan, kuten vartalosuihkeiden "ideaan" kuuluu. Ainesosat koostuvat aloe-yrtti/hedelmäuutekombinaatiosta, enkä bongannut incistä (jonka näkee tästä) mitään usein epäilyttäväksi tituleerattuja aineita (kuten alkoholia, sulfaatteja tms) - iso plussa ja peukku, siis!

Deep Steepin vartalosuihkeiden repertuaarissa on useita muitakin tuoksukomboja, kuten rauhoittavan kuuloinen laventeli-kamomilla sekä yrttisen kuuloinen rosmariini-minttu. Huomasin myös kirjoittaessani että mikään tuskin estää käyttämästä näitä body mistejä myös esimerkiksi huonetuoksuina, jos sellaisia kaipailee. Vartalotuoksut maksavat maahantuojan Organic You:n kaupassa 13,9 €, eli eivät ole ollenkaan kategoriassaan hintahaitarin yläpäässä.


Eksoottinen Passionfruit&Guava-kuivaöljysuihke on puolestaan tuoksultaan makeamman hedelmäinen, ja kerrassaan  nenääni hellivä, hurmaava tuoksu. Kaikki testaamani Deep Steepin tuoksuvat tuotteet ovat pitkälti olleet kuvauksiensa mukaisia, ja vielä tuoksujen analysoinnissa harjoitusta kaipaava hajuaistini erottaa selkeästi eksoottisten hedelmien viehkeyden. Nenäni pitää myös siitä, että pirteällä hedelmäisyydellään dominoivaa tuoksua ei ole sotkettu  tasapainotettu läpitunkevalla "lämpimällä" vaniljalla, jonka läsnäolo saa usein nyrpistelemään.

Kuivaöljysuihkeen tuoksu on voimakkuudeltaan  intensiivisempi kuin tuoksuveden, ja iholle jääkin viipyilemään hyvin erottuva hedelmäisyys. Hajuaistin lisäksi kuivaöljy hellii myös ihoa, sillä mm. kookosta, aprikoosiöljyä ja oliiviöljystä peräisin olevaa skvalaania sisältävä  kasviöljykombo on myös iholle kevyesti hierottuna toiminut kosteutustehtävissä kosteusvoiteen kaverina. Deep Steepin "filosofiaan" palaten, varsinkin tämä kesän mieleen tuova kuivaöljysuihke on tarjonnut arkeeni juurikin sitä pientä luksusta, sillä kivoihin tuoksuihin ei voi törmätä liian usein. Body mistien tavoin kuivaöljyjä saa usean muunkin Deep Steepin tuoksukategorian alta, ja maahantuojan nettikaupassa näiden hinta on noin 20 €. Turussa sijaitsevan Organic You:n noutomyymälän ja nettikaupan lisäksi Deep Steepiä jälleenmyvät tahot näet tästä (sivun oikeassa reunassa).



Ja kyllä, näitä saa varmaankin pari euroa halvemmalla ulkomailta - mutta itse olen viime aikoina pohtinut yhä enemmän sitä, että tukemalla hyvin palvelevia lähialueiden jälleenmyyjiä edistetään myös sitä, että näitä kivoja ja eettisempiä kosmetiikka-asioita on saatavilla jatkossakin muualtakin kuin rapakon takaa. Vegaanille sopivaa kosmetiikkaa ei ainakaan liikaa ole vielä näillä leveyksillä saatavilla, ja itse yritänkin skarpata sellaisten toimijoiden tukemisessa, jollaisia haluaisin tässä maassa jatkossakin nähdä.  :) (Ja tämän ajatuksen ei ollut tarkoitus hermostuttaa ketään, vaan tuoda esille viime aikoina päässäni muhineita ajatuksia).

PS. Ja I Love Me-messulippujen arvonnan voitti nimimerkki eLiina!



Tuotteet on saatu testiin maahantuojalta.

Lily Lolo BB Cream

5. lokakuuta 2015

Mineraaleistaan tunnetun Lily Lolon BB-voide jäi kutkuttamaan kesällä kokeilemani testerikoon perusteella, sillä kevyesti sävyttävä voide vaikutti sekä tarpeeksi vaalealta että kevyeltä. Ja tosiaan otsikossa komeileekin jo tämä äskettäin Lily Lolon valikoimaan ilmestynyt BB-voide, jonka sittemmin hankin täysikokoisena 40 ml:n tuubina.




Ensimmäinen jännityksen aihe uusissa meikkivoiteissa on tietenkin se että sävy on liian tumma. Näin ei voi sanoa sävykartan vaaleimmasta Fair-sävystä, joka näyttää yksistään jopa liian kalpealta vielä kesän jäljiltä päivettyneellä iholla, jolle useimmiten omin sävy on saman merkin mineraalimeikkipohjista toisiksi vaalein, China Doll (tai tällä hetkellä se olisi Blondie).

Sävyä voi vielä tasoittaa astetta tummella voiteen päälle laitettavalla puuterilla (eli ZAOn Mineral Silkillä), joten ensimmäisen seulan läpäistyään tarkastelen seuraavaksi sitä, miltä voide sitten näyttää nassulla. En pidä jankkisista, paksuista meikkivoiteista tai superkiiltävästä pinnasta, ja näitäkään pelkojani Lily Lolon BB-voide ei ole onneksi buustannut. BB-voiteelta tuleekin odotettua kevyttä ihonsävyn tasoitusta ja enemmän "meikitöntä" jälkeä. Iho on jäänyt sopivasti kuulaaksi Fairin jäljiltä, joka ei lupaile mattapintaisuutta, vaan juuri tätä radiant - tulosta. Päälle sipaistu mineraalipuuteri ei ole myöskään syönyt lopputulosta täysin mataksi. 



BB-voide saa kuitenkin vähän moitetta levittyvyytensä vuoksi. Koostumus ei ole öljytön ja voide on riittävän juoksevaa, mutta kasvoille levitettäessä ei kannata jäädä tuumailemaan, sillä voide jämähtää helposti iholle ilman tarkkaa levitystä. Olen levittänyt voidetta sormin, joten voi toki olla että jollain välineellä levitys on helpompaa, mutta en ole sellaisia tottunut käyttämään. Pumppupullon pumppuosa on lisäksi hieman jäykkä.

Kasvoille on riittänyt yksi tai kaksi pumppausta voidetta, jota en suosittele edes kokeilumielessä "kerrostamaan", sillä ainakin itselläni tämä kokeilu on tuonut epätasaisemman jäljen. Olen kuullut että tämä ongelma on myös joissain luonnonkosmetiikan meikkivoiteissa.  Tämä silikoniton ja paljon kosteuttavia kasviöljyjä sisältävä versio on ilmeisesti myös näille jotain sukua. ;) Levitystekniikan kokeilujen jälkeen  voide on kuitenkin löytänyt nassulleni useamman kerran, ja etenkin ilmojen viiletessä kosteuttavampi meikkipohja on hyödyllinen.


Ylempänä kädellä voidetta reippaammin levitettynä sävyn erottumisen vuoksi, ja sen alla isommin häivytettynä.

BB-voide maksaa noin 18-22 euroa jälleenmyyjästä riippuen. Hankin omani Biodellystä*, ja sitä on myynnissä myös monessa muussa luonnonkosmetiikan verkkokaupassa.

Edit: toimimattomia linkkejä korjattu. Sisältää affilinkkejä.*

ZAO Mineral Silk Foundation -mineraalimeikki

2. lokakuuta 2015

 ZAO-ihastelua on näkynytkin blogissa jo pariin otteeseen, ja nyt valokeilaan pääseekin hieman pidempää testailua vaatinut jauhemainen meikkipohja, Mineral Silk sävyssä Clear Beige. Tämän luonnonkosmetiikkamerkin pohjustusvalikoimassa valinnanvaraa on aina primereista meikkivoiteisiin ja kivipuutereihin, mutta itselleni luontaisimpia valintoja ovat aina mineraalipuuterit. Ja ei, nimestään huolimatta puuteriin ei ole riistetty silkkitoukkia, vaan veikkaan nimen viittaavan hienostuneeseen koostumukseen. ;)


Tuote on saatu testiin blogin kautta.

ZAO Mineraalimeikki testissä - Mineral Silk Foundation

Clear Beige taitaa olla vaalein Zaon irtopuuterisävyistä, mutta se muuttuu kerrostettuna helposti liian tummaksi ihonsävylleni. Kuitenkin olen voinut käyttää sitä tasoittamaan hieman päivittyneelle iholleni liian kalpean BB-voiteen ja mineraalipuuterin sävyjä. Eri sävyjen sekoittaminen tuokin useimmiten sen sopivimman tuloksen varsinkin mineraalimeikeissä. Mineral Silk ei ole se kaikista peittävin kokeilmani mineraalipohja, ja läpikuultava pigmenttisyys muistuttaa ehkäpä eniten kevyellä kädellä levitettyä Lily Lolon meikkipuuteria. Eli peiteaineen (tai vaikka sen BB-voiteen) käyttö voi olla ihan hyvä idea, mikäli hakusessa on peittävämpi tulos. Muutoin jälki on oikeastaan vähintäänkin yhtä luonnollisen heleä ja kevyt kuin yleensäkin jauhemaisilla mineraalipuutereilla.


Mineral Silkissä olen  ihastunut varsinkin sen pehmeään ja hienojakoiseen koostumukseen (ok, kaikki kokeilemani mineraalipuuterit ovat "hienojakoisia", mutta Zaon versio on erityisen pehmoinen ja miellyttävä - eli "silkkinen"...?). Tuntuma tuo mieleeni Everyday Mineralsin viimeistelypuuterin, jossa on myös samankaltainen sulava jälki. Tarkemmin ainesosiin perehtyessä huomaakin, että  Mineral Silk sisältää muutakin kuin pelkkää mica-mineraalipigmenttiä, ja tämä lieneekin syynä puuterin erilaiseen tuntumaan verrattuna ns. tavallisiin mineraalipuutereihin. Kiiltoa imevä riisijauhe, iholle usein hoitavaksi todettu sinkki sekä hieman yllättäneet jauhettu kaakaonsiemen sekä (kosteuttava?) jojoba ovat esimerkiksi ainesosalistan alkupäässä. Löytyypä puuterista myös ihoa uudistavaksi kuvailtua bambua muualtakin kuin sileäpintaisesta pakkauksesta. Lähes poikkeuksetta suosinkin meikkipohjissa jauhemaisia, iholle helliä ja myös jokseenkin enemmän "funktionaalisia" vaihtoehtoja, ja ZAOn Mineral Silk asettuukin sopivasti tähän lokeroon.


Magneetilla suljettava rasia on myös yhtälailla hypistelyyn kutsuva kuin muutkin Zaon pakkaukset.  Ensivaikutelmalta kuitenkin varmistaisin kannen paikallaan pysyvyyden kuljetuksessa vielä jollain ekstrakeinolla, vaikka jonkinlaisen kuminauhasysteemin avulla (itse olen säilyttänyt tätä vain laatikossa pystyasennossa). 


Mineral Silk maksaa esimerkiksi Kauneudella-kaupassa noin 28 euroa.  ZAOn sivuja selaillessani huomasin myös että merkin valikoimaan on juuri saapunut (tai saapumassa) uusi ja värikäs syyskokoelma, iih...